2024 Kirjoittaja: Howard Calhoun | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 10:26
Nykyään Neuvostoliiton historiaa tutkivat asiantuntijat esittävät yhä useammin kysymyksen tuon aikakauden väestön elämänlaadusta. Neuvostoliiton v altiomallia analysoitaessa julkisen politiikan alalla on paljon kiistaa sen jakamisesta vahvuuksiin ja heikkouksiin.
Joten esimerkiksi yksi vahvuuksista on sosiaaliturva, joka sosialistisissa v altioissa oli korkealla tasolla. Ilmainen koulutusjärjestelmä, lääketiede ja muut edut taattiin jokaiselle Neuvostoliiton kansalaiselle.
Tällaisen järjestelmän olemassaolo oli kuitenkin mahdollista vain koko neuvostokansan ehdottoman taloudellisen tasa-arvon olosuhteissa. Tämä asioiden järjestys ei sopinut kaikille.
Kiistanalainen vero
Neuvostoliiton väestön elämässä tunnettujen myönteisten ja negatiivisten hetkien lisäksi on useita niitä, joiden vuoksi asiantuntijoiden väliset kiistat eivät ole toistaiseksi laantuneet. Näitä ovat ns. lapsettomuusveron hyväksyminen. Huolimatta siitä, että monet ihmiset eivät tiedä hänestä nyt, hän iski aikoinaan merkittävästi väestöön sekä taloudellisesti että sisällämoraali.
Tämä vero otettiin käyttöön marraskuussa 1941, viisi kuukautta Suuren isänmaallisen sodan alkamisen jälkeen. Juuri sotilaallisia operaatioita pidetään pääasiallisena syynä tällaisen oudon pakkolunastuksen syntymiseen, koska Neuvostoliiton armeijan sodan ensimmäisten kuukausien aikana kärsimät menetykset olivat v altavia ja vähensivät merkittävästi tasav altojen väestöä. Neuvostoliiton johto ymmärsi selvästi, että sodan päätyttyä heikentynyt v altio olisi demografisen kriisin ulkopuolella ja väestön palauttaminen vie vuosikymmeniä. Siksi oli kiireellinen tarve kaikin mahdollisin keinoin pakottaa naiset synnyttämään lisää lapsia. Eikä vain sodan aikana, vaan myös sen jälkeen.
Näin Neuvostoliitossa ilmestyi niin kiistanalainen ja kiistanalainen lapsettomuuden vero, joka synnytti monia radikaalisti vastakkaisia mielipiteitä ja tuomioita.
Lapsettomuusveron ydin
Lapsettomuusveron virallinen nimi oli "Neuvostoliiton poikamiesten, yksinäisten ja pienperheisten kansalaisten vero". Ihmiset kutsuivat sitä paljon karkeammin - "munaveroksi". Tällainen epätavallinen nimi johtui siitä, että miehet kärsivät enemmän tästä verosta. Tämän veron käyttöönoton jälkeen miehet joutuivat paljon voimakkaamman taloudellisen ja sosiaalisen paineen alaisiksi kuin naiset. Syynä on se, että mies, jolla ei ollut lapsia, oli verovelvollinen, vaikka hän ei ollut naimisissa. Vero koski naisia vain, jos he olivat naimisissa ja heillä ei ollut lapsia.
Minkä iässä lapsettomuusveroa alettiin soveltaa?
Sen käyttöönottohetkestä maksun peruuttamiseen asti sen prosentti ei ole muuttunut. Vain veron olemus muuttui hieman. Pääkysymys oli verotettavan ikä sekä kuinka suuri osuus lapsettomuusverosta oli lapsettoman tuloista.
Palkasta päätettiin periä 6 %. Myös veronmaksajien ikä määriteltiin selkeästi. Veron maksaminen lankesi 20–50-vuotiaiden lapsettomien miesten harteille. Toisin kuin miehet, naiset maksoivat sen 20-45 vuoden iässä. Jos henkilöasiakirjoissa ei ollut syntymäkuukautta ja -päivää, ensimmäinen veronkeräys tehtiin sen vuoden tammikuussa, jolloin henkilö täytti 20 vuotta. Henkilö maksoi viimeisen veronsa sen vuoden joulukuussa, jolloin hän täytti 50 (miehet) tai 45 (naiset) vuotta.
Verovelvollisen väestön lapsettomuuden veroaste riippui palkan määrästä. Joten niille, jotka ansaitsivat alle 91 ruplaa kuukaudessa, oli alennettu korko. Niitä, joiden palkka ei ylittänyt 70 ruplaa, ei verotettu ollenkaan.
Veromuutokset
Neljä vuotta Neuvostoliiton voiton jälkeen suuressa isänmaallissodassa lopulta laskettiin, kuinka vakava isku Neuvostoliiton väestörakenteeseen kohdistui ja mitkä väestönosat kärsivät eniten.
He osoittautuivat kylissä ja kylissä asuvaksi väestöksi. Syynä tähän tilanteeseen oli se, että liikkuessaan pitkin Neuvostoliiton aluetta natsit saapuivat kyliin ja kyliin,pyyhkäisi pois kaiken heidän tiellään jättämättä vanhuksia eikä lapsia eloon.
Tästä syystä vuoden 1949 lopussa tehtiin vielä radikaalimpia muutoksia, jotka koskivat nimenomaan maaseutualueiden asukkaita. Kylien ja kylien asukkaat, joilla ei ollut lapsia, joutuivat maksamaan v altiolle 150 ruplaa vuodessa. Ne, joilla oli yksi lapsi, maksoivat 50 ruplaa vuodessa. Kahden lapsen perheet verotettiin 25 ruplaa.
Kuka oli vapautettu verosta?
Taloudellisen tasa-arvon politiikasta huolimatta joitakin henkilöitä ei Neuvostoliitossa verotettu lapsettomuuden vuoksi. Näin ollen henkilöt, joiden lapset kuolivat, katsottiin kuolleiksi tai kadonneiksi taistelukentillä Suuren isänmaallisen sodan aikana, vapautettiin maksusta.
Kolmen asteen kunniamerkkien, Neuvostoliiton sankareiden ja koulutuksessa olevien henkilöiden oli myös maksettava veroa, mutta heille oli olemassa erityinen etuusjärjestelmä. Henkilöitä, jotka eivät terveydellisistä syistä voineet saada lapsia, ei verotettu.
Verosta vapautettiin juuri naimisiin menneet henkilöt, mutta tämä muutos tehtiin vasta 80-luvulla. Tämä vapautus oli voimassa avioliiton rekisteröimispäivästä yhden vuoden. Jos perheeseen ei syntynyt lasta vuodessa, verotusta alettiin jatkaa.
Lapsen syntyessä perheeseen vanhemmat vapautettiin lapsettomuusveron maksamisesta. Lapsen adoptioon ottaneet eivät myöskään maksaneet siitä. Kuitenkin, jos lapsi kuolee tai kuolee tapaturman seurauksena, vanhempien verovelvollisuusjatkui.
Jos lapsi syntyi vanhemmille, jotka eivät olleet virallisesti naimisissa, vain äiti vapautettiin maksusta. Isää ei verotettu vain, jos vanhemmat tekivät yhteishakemuksen maistraatille tai asia ratkaistiin oikeudessa.
Lapsettomuuden verotoimenpiteen tulokset
Tämän veron suorasta kritiikistä ja epäsuosiosta huolimatta se toi silti toivottuja tuloksia.
Veron hyväksymishetkestä vuoteen 1991 asti Neuvostoliiton väkiluku nousi 195 miljoonasta 294:ään. Ja siitä hetkestä lähtien, kun lapsettomuusvero poistettiin vuonna 1992, väkiluku väheni (vuodesta 1992 vuoteen 2016).) 145 miljoonalla eli lähes kaksinkertaistui. Siksi riippumatta siitä, kuinka paljon kiistellään tällaisen veron käyttöönotosta Neuvostoliitossa, luvut puhuvat puolestaan - lapsettomuusvero täytti tehtävän, joka oli erittäin tärkeä sodan jälkeiselle ajalle - väestön lisäämiseen.
Lisäksi kaikki v altion kassaan tulevat rahat osoitti orpokotien rakentamiseen ja ylläpitoon. Sodan seurauksena monet lapset jäivät orvoiksi ja heidän elatuksensa lankesi maan harteille. Tätä voidaan pitää toisena syynä lapsettomuusveron käyttöönotolle.
Viiden sodan jälkeisen vuoden aikana rakennettiin yli kuusituhatta uutta orpokotia, joissa asui 636 tuhatta lasta.
Lapsettomuusveron kumoaminen Neuvostoliitossa
Väestö maksoi veroa romahdukseen saakkaNeuvostoliitto. Vuodesta 1990 lähtien hallitus on suunnitellut verokannan alentamista henkilöiltä, joiden palkat olivat alle 150 ruplaa. Päätettiin myös olla verottamatta niitä miehiä, joilla ei ollut lapsia, mutta jotka olivat naimisissa.
Veron täydellinen poistaminen päätettiin vuonna 1993. Mutta Neuvostoliiton romahtamisen vuoksi vero lakkasi toimimasta tammikuussa 1992.
Onko lapsettomuusvero nyt?
Tällä nimellä ei tällä hetkellä ole veroa. On kuitenkin verhottu vero, joka muistuttaa epämääräisesti Neuvostoliiton vastinetta.
Se on nimeltään henkilökohtainen tulovero. Ja se näyttää Neuvostoliiton lapsettomuuden verolta, jossa on kiinteä lasten verovähennys. Vähennyksen määrä vuonna 2016 oli 1400 ruplaa kuukaudessa ensimmäisestä ja toisesta lapsesta ja 3000 ruplaa kolmannesta lapsesta. Veroprosentti on 13 prosenttia. Tämän seurauksena ihmiset, joilla on yksi lapsi, maksavat 182 ruplaa vähemmän kuin ne, joilla ei ole lapsia, olettaen samat tulot.
Lapsettoman veron tulevaisuus
Tänään kysymys tämän veron palauttamisesta otetaan esille v altionduumassa lähes joka vuosi. Syynä tähän on kuolleisuuden nousu ja syntyvyyden lasku ja sitä kautta väestön väheneminen. Kaikki yritykset stimuloida syntyvyyden kasvua, mukaan lukien äitiyspääoman käyttöönotto, tuottavat merkityksettömiä tuloksia. Veron käyttöönottoyritykset eivät toistaiseksi ole saaneet tukea hallitukselta.
Väestö vastustaa myös veron palauttamistalapsettomuutta, koska monien mielestä se on merkityksetöntä. Väestötieteen asiantuntijat ovat samaa mieltä. He uskovat, että vero ei tuota toivottua tulosta, päinvastoin, se voi pahentaa jo ennestään vaikeaa tilannetta.
Suositeltava:
Vero "parasitismista" Valko-Venäjällä: kuka maksaa ja kuka on vapautettu verosta
Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenko otti 2. huhtikuuta 2015 käyttöön erityismaksun, joka tunnetaan yleisesti "parasitismi"-verona. Jos henkilöllä ei ole vakituista työpaikkaa kuuteen kuukauteen, hänen on maksettava tällainen maksu v altiovarainministeriöön. Kansalainen, joka päättää kiertää maksuvelvoitteita, voi saada hallinnollisen pidätyksen pakkotyöllä
Kuinka paljon dollari oli Neuvostoliitossa? Miten dollari muuttui Neuvostoliiton aikana?
Koko 1900-luvun jälkipuoliskolla dollari maksoi Neuvostoliitossa alle ruplan, ja sitä oli vain harvoilla kansalaisilla, ja sitten rajoitetusti ulkomailla matkustamiseen tai muissa poikkeustapauksissa välttämättömänä
Google-vero Venäjällä: kuka maksaa ja kuinka paljon
Alkuvuodesta 2017 Venäjällä astui voimaan laki, jota kutsuttiin "Google-veroksi". Selvitetään, mikä on hyvää ja ei kovin vaarallista sen käyttöönotolle globaaleille yrityksille ja yksittäisille käyttäjille, kuten asiantuntijat kommentoivat, onko mahdollista välttää sen maksaminen
Veron palautus omaisuutta ostettaessa. Liian maksetun veron palautus
Tulovero palautetaan kaikille kansalaisille, jotka ovat jättäneet verovirastolle asianmukaisen hakemuksen ja täydellisen asiakirjapaketin. Jotta rekisteröinti- ja rahasumman vastaanottamismenettely onnistuisi, on välttämätöntä suorittaa kaikki toimet sääntöjen mukaisesti
Budjetin vähennykset. Lapsettomuuden vero Neuvostoliitossa
Vero tulee ymmärtää vastikkeettomana pakollisena maksuna. Sitä perivät eritasoiset v altion viranomaiset yksilöltä ja organisaatiolta. Verot jaetaan välillisiin ja suoriin. Esimerkiksi jälkimmäisten joukossa oli Neuvostoliiton lapsettomuuden vero. Mikä se on? Mitä varten se oli? Onko tällaista kokoelmaa olemassa nykyään? Tästä lisää myöhemmin artikkelissa