Osakeyhtiön hallintoelimet: ominaisuudet, vaatimukset ja kuvaus

2024 Kirjoittaja: Howard Calhoun | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 10:26

Venäjällä tällä hetkellä voimassa oleva osakeyhtiöiden hallintojärjestelmää säätelevä sääntelykehys on muodostettu länsimaisen lainsäädännön pohj alta. Tietysti kotimaiset standardit ottavat huomioon Venäjän federaation talousjärjestelmän erityispiirteet.

Tällä hetkellä osakeyhtiöt käyttävät hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Se perustuu joukkoon taloudellisia, oikeudellisia ja organisatorisia toimenpiteitä. Pohditaan vielä, mitä hallintoelimiä voi olla julkisessa osakeyhtiössä.

Näkymät

Nykyisten määräysten mukaan osakeyhtiön hallintoelimiä ovat:

• Yhtiökokous.
• Hallintoneuvosto (hallitus).
• Ainoa hallintoelin. Osakeyhtiössä sen tehtävänä toimii toimitusjohtaja.
• Kollegiaalinen elin (hallitus, johtokunta).
• Tarkistuskomissio.

Hallintorakenteen valinta

Ohjausrakenne muodostetaan riippuen yllä olevien säätimien yhdistelmästäosakeyhtiö.

Tietyn hallintorakenteen valintaa pidetään yhtenä tärkeimmistä vaiheista taloudellisen kokonaisuuden luomisessa. Oikean päätöksen tekeminen minimoi johtajien ja osakkeenomistajien välisten ristiriitojen todennäköisyyden ja parantaa johtamisen tehokkuutta.

On sanottava, että yrityksen perustajilla on tiettyjä etuja osakkeenomistajiin nähden. Valitsemalla tarvitsemansa johtamisrakenteen, yhdistämällä taitavasti osakeyhtiön johtoelimet, he voivat saada yrityksen toiminnasta suurta taloudellista hyötyä. Mikään rakenne ei kuitenkaan voi olla olemassa ikuisesti. Osakkeenomistajilla on oikeus muuttaa sitä, jos siihen on aihetta. Joka tapauksessa osakeyhtiön hallintoelinten toiminnan ja toimivallan on vastattava yrityksen kokoa.

Laissa säädetyn mahdollisuuden yhdistää hallintojärjestelmän eri osia, osakkeenomistajat voivat valita itselleen sopivimman mallin ottaen huomioon yhtiön koon, pääomarakenteen ja erityistehtävät. liiketoimintaa.

Ohjausvaihtoehdot

Käytännössä käytetään erilaisia hallintomalleja. Jokaisessa niistä osakeyhtiön kahden ylimmän hallintoelimen läsnäolo on kuitenkin pakollista: yhtiökokouksen ja ainoan toimielimen.

Lisäksi kaikkiin järjestelmiin sisältyy ohjausrakenne. Se on tarkastuskomitea. Sen päätehtävänä on valvoa taloudellista ja taloudellista tilannettayrityksessä suoritetut toiminnot. Tarkastuslautakuntaa ei yleensä pidetä tältä osin osakeyhtiön välittömänä johtoelimenä. Hallintojärjestelmän tehokkuutta ei kuitenkaan voida taata ilman luotettavaa valvontaa.

Hallintomallien ero on kollegiaalisen ja yksinomaisen rakenteen yhdistelmä.

Kolmivaiheinen järjestelmä

Se voi olla täysi tai lyhennetty. Tässä mallissa osakeyhtiön ylin hallintoelin on yhtiökokous. Koko kolmivaiheista järjestelmää voidaan käyttää missä tahansa AO:ssa. Tämä malli mahdollistaa osakkeenomistajien valvonnan tiukentamisen johtajien toiminnan suhteen.

Seuraavalla tasolla on hallintoneuvosto. Hän hallitsee yksin ja kollegiaalisen elimen työtä.

Osakeyhtiöitä koskevan liittov altion lain mukaan kollegiaaliseen hallintorakenteeseen ei voi kuulua enempää kuin 1/4 hallituksen jäsenistä. Samanaikaisesti toimitusjohtajana toimivaa yhteisöä ei voida nimittää hallituksen puheenjohtajaksi.

Täydellinen kolmivaiheinen järjestelmä on pakollinen JSC-muodossa perustetuille luottoyhtiöille.

Lyhennetty kolmivaiheinen malli

Tätä järjestelmää voidaan käyttää myös missä tahansa osakeyhtiössä. Sen ero edellä kuvattuun malliin on kollegiaalisen hallintoelimen puuttuminen. Siksi tässä mallissa ei ole rajoituksia hallituksen jäsenten lukumäärälle ja asemalle.

BLyhennetyssä järjestelmässä toimitusjohtajan vaikutusv alta on paljon suurempi. Itse asiassa hän hoitaa yksin yrityksen ajankohtaiset asiat.

Tämä malli on melko yleinen osakeyhtiöissä. Tämä suosio johtuu siitä, että sen avulla voit tasapainottaa toimeenpano- ja valvontarakenteiden toimintaa.

Muut vaihtoehdot

Joissakin yrityksissä peruskirjassa määrätään hallitukselle oikeus muodostaa toimeenpanevia elimiä. Tämä malli sopii paremmin suurille osakkeenomistajille, joilla on määräysv alta. Neuvostosta tulee osakeyhtiön ylin hallintoelin, joka ei osallistu suoraan yrityksen ajankohtaisiin asioihin.

Toinen malli on supistettu kaksitasoinen hallintojärjestelmä. Sitä voidaan käyttää yrityksissä, joissa on alle 50 osakkeenomistajaa Tämä malli on tyypillinen pienille yrityksille, joissa toimitusjohtaja on myös pääomistaja.

Toimeenpanorakenteiden ominaisuudet

Toimeenpanevaa elintä kutsutaan suoran määräysvallan elimeksi, joka muodostetaan hallituksen tai yhtiökokouksen päätöksellä. Sen tehtävät on määritelty lainsäädännössä tai yhdistyksen peruskirjassa.

Osakeyhtiön johtoelinten vastuu syntyy siinä tapauksessa, että lainvastaisella toiminnalla tai laiminlyönnillä aiheutuu yritykselle vahinkoa.

Toimeenpanorakenne voi olla yksin tai kollegiaalinen. Monissa yhteiskunnissa molemmat hallintoelimet toimivat samanaikaisesti. Samaan aikaan säännöissä sellaisenyritysten, näiden rakenteiden pätevyys on selkeästi rajattu.

Yksinomaisen hallintoelimen tehtäviä hoitava yhteisö toimii myös kollegiaalisen rakenteen puheenjohtajana.

Kehojen luominen ja lopettaminen

Hallintorakenteiden muodostaminen osakeyhtiössä tapahtuu yhtiökokouksessa tehdyn päätöksen perusteella. Lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa näiden toimiv altuuksien siirtämisen hallitukselle.

Hallituksella tai yhtiökokouksella on milloin tahansa oikeus päättää toimielinten ennenaikaisesta purkamisesta tai toiminnan keskeyttämisestä. Samalla olisi luotava väliaikainen hallintorakenne. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle näiden asioiden ratkaisemiseksi.

Väliaikaisen toimeenpanorakenteen muodostuminen voi johtua siitä, että nykyinen hallintoelin ei voi enää toteuttaa sen tehtäviä.

Toimitusjohtajan pätevyys

Ainoa hallintoelin toimii yhtiön puolesta ilman v altakirjaa. Hänen v altuutensa ovat:

• Yhtiökokouksen päätösten täytäntöönpano.
• Yrityksen nykyisen toiminnan operatiivinen johtaminen.
• Työsuunnittelu.
• Henkilökunnan hyväksyminen.
• Työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanominen.
• Tilausten antaminen, tilaukset.
• Sopimusten, sopimusten, sopimusten tekeminen, tilien avaaminen, v altakirjojen antaminen, rahoitustapahtumien suorittaminen enintään 25 %yrityksen omaisuuden arvo.
• Vaatteiden jättäminen, oikeudenkäyntiin osallistuminen yrityksen puolesta.

Tämä luettelo ei tietenkään ole läheskään täydellinen. Toimitusjohtajan v altuudet on kirjattava yhtiön työjärjestykseen.

Toimitusjohtajan valinta/nimitys

Yhtiökokous tai hallitus voi nimittää/valita ainoan toimielimen. Ensimmäisessä tapauksessa toimitusjohtajan asema on vakaampi. Ainoan toimielimen nimittämisen/valinnan toimikausi voi olla 5 vuotta.

Ehdokkaaksi voivat tehdä osakkeenomistajat, joilla on vähintään 2 % äänivallasta. Työjärjestyksessä voidaan määrätä myös muita ehtoja osallistumiselle pääjohtajan valintaa/nimittämistä koskevaan päätökseen. Yhdessä hakemuksessa tulee ilmoittaa vain yksi ehdokas.

Hallitus

Tämä kollegiaalinen toimielin johtaa talousyhtiötä pääjohtajan tasolla. Hallituksen toimikausi on 1 vuosi. Yleensä se sisältää henkilöitä avaintehtävissä: toimitusjohtaja, Ch. insinööri, päällikkö ekonomisti jne.