Ison-Britannian ainoa kansallinen valuutta: Englannin punta

Sisällysluettelo:

Ison-Britannian ainoa kansallinen valuutta: Englannin punta
Ison-Britannian ainoa kansallinen valuutta: Englannin punta

Video: Ison-Britannian ainoa kansallinen valuutta: Englannin punta

Video: Ison-Britannian ainoa kansallinen valuutta: Englannin punta
Video: Liiketoimintasuunnitelman kirjoittaminen 2024, Saattaa
Anonim

Maailman yhteisöön ei kuulu monia maita, joiden rahajärjestelmä on vuosikymmeniä perustunut saman valuutan liikkeeseenlaskuun. Iso-Britannia on tällaisten v altuuksien luettelossa johtavassa asemassa. Vanhan maailman herrat ovat pitäneet Englannin puntaa lompakoissaan yli yhdentoista vuosisadan ajan.

Englannin punta
Englannin punta

Nimen alkuperähistoria

Jo kauan ennen kuin Ison-Britannian alueellinen ja hallinnollinen rakenne sai selkeät keskitetyn suurv altion ääriviivat, nämä setelit olivat jo alkaneet kiertää sen mailla. Tämä valuutan nimi ei ole suinkaan sattumaa. Valittavana on useita vaihtoehtoja. Yksi niistä on "paino"-vaihtoehto. Uskotaan, että penni lyötiin alun perin yhdestä hopeapunnasta. Siitä tuli noin 240 kolikkoa. Sterling on vastaanotettujen metallisetelien toinen nimi. Tästä se valuutan nimi, joka on tullut meille.

Siellä on myös välimuotoyksikkö. Sitä kutsutaan shillinkiksi. Sisältää 12 penniä. Siten jokainen Englannin punta koostuu 20 shillinkistä.

valuutta Englannin punta
valuutta Englannin punta

Kultakolikot ja setelit

Neljän vuosisadan ajan (14.–18.) maan alueella on toiminut bimetallinen rahankiertojärjestelmä. Hyödyke-rahasuhteissa oli kultainen Englannin punta ja hopeavaihtoshillinkejä ja penniä. V altion alueella oli metallisetelien lisäksi liikkeessä myös paperiseteleitä. Jokaisen setelin arvo oli kullalla. Tämä jatkui Englannin ja Ranskan välisen sodan aikana, vaikka silloin oli mahdotonta vaihtaa seteleitä arvometalliin. Kultarahojen ilmaisen ja verottoman oston ja myynnin järjestelmän palauttaminen paperisetelien avulla otettiin takaisin liikkeeseen 1800-luvun 20-luvulla.

Samaan aikaan saatiin selkeä tasapaino vaihdettujen setelien ja arvometallivarastojen välille. Tämä tarkoittaa, että setelien liikkeeseenlasku ei saisi ylittää kullan saatavuutta. Tätä sääntöä rikottiin vasta talouskriisin aikana. Tällaisia hetkiä oli kolme. Vuoden 1847 suuri kriisi, vuoden 1857 ensimmäinen maailmankriisi ja 1866 Luxemburgin kriisi, joilla oli valitettava vaikutus Englannin talouteen. Rahoitustilanteen vakauttamiseksi maan parlamentti antoi luvan, että paperilla liikkeeseen laskettua Ison-Britannian puntaa ei oteta asianmukaisesti kullalla. Eli setelien liikkeeseenlasku ylitti sallitut määrät.

Englannin punta euroiksi
Englannin punta euroiksi

Tappiotila ja nykyinen tilanne

Ensimmäisen maailmansodan alkuun saakka maassa oli liikkeellä paperisetelit ja kultakolikot. Vuonna 1914 metallisetelien lyöminen lopetettiin ja liikkeessä olevat poistettiin. Samanaikaisesti maan parlamentti alkoi laskea liikkeeseen v altion seteleitä selviytyäkseen sotilaskuluista. Ne puolestaan poistettiin liikkeestä vuonna 1928, ja kansallinen valuutta, Englannin punta, tuli jälleen niiden tilalle. Jopa sodanjälkeisten vuosien kriisistä huolimatta maan hallitus käytti rahayksikköön vain yhtä vaikutusvipua - rahajärjestelmän palauttamista. Kulta tuotiin jälleen liikkeeseen, mutta ei kolikoita, vaan harkkoja. Jalometallin tukemana Ison-Britannian punta vahvistui, mutta niistä ei enää tullut maailman pankkitoiminnan johtava varantovaluutta.

Yhdistynyt kuningaskunta on tällä hetkellä osa Euroopan unionia. Siksi ei ole yllättävää, että euro on maassa liikkeellä. Englannin punta on kuitenkin edelleen ainoa kansallinen valuutta. Maa ei vielä aio siirtyä euroon. Iso-Britannia selittää tämän sillä, että tässä vaiheessa ei ole hyötyä maan taloudelliselle tilanteelle. Samaan aikaan yhdestä Englannin punnasta rahanvaihtopisteessä saa noin 1,2 euroa.

Suositeltava: