IMF: transkriptio. Organisaation tavoitteet, tavoitteet ja rooli maailmassa

Sisällysluettelo:

IMF: transkriptio. Organisaation tavoitteet, tavoitteet ja rooli maailmassa
IMF: transkriptio. Organisaation tavoitteet, tavoitteet ja rooli maailmassa

Video: IMF: transkriptio. Organisaation tavoitteet, tavoitteet ja rooli maailmassa

Video: IMF: transkriptio. Organisaation tavoitteet, tavoitteet ja rooli maailmassa
Video: Пропавшая энергетика прошлого. Почему скрывают старинные инструменты? 2024, Huhtikuu
Anonim

IMF (lyhenne sanoista Kansainvälinen valuuttarahasto) perustettiin vuonna 1944 Bretton Woodsin konferenssissa Yhdysvalloissa. Sen tavoitteet julistettiin alun perin seuraavasti: kansainvälisen rahoitusalan yhteistyön edistäminen, kaupan laajentaminen ja kasvattaminen, valuuttojen vakauden varmistaminen, jäsenmaiden välisten selvitysten avustaminen ja niille varojen tarjoaminen maksutaseen epätasapainon korjaamiseksi. Käytännössä rahaston toiminta supistuu kuitenkin vähemmistön (maat ja ylikansalliset yhtiöt) hankkimiseen, joka muun muassa valvoo IMF:ää. Onko IMF:n lainoja tai Kansainvälinen valuuttarahasto (Kansainvälinen valuuttarahasto) auttanut apua tarvitsevia maita? Miten rahaston toiminta vaikuttaa maailmantalouteen?

IMF: käsitteiden, funktioiden ja tehtävien tulkinta

IMF:n transkriptio
IMF:n transkriptio

IMF tarkoittaa Kansainvälistä valuuttarahastoa, IMF (lyhennekoodaus) venäläisessä versiossa näyttää tältä: Kansainvälinen valuuttarahasto. Tämä hallitustenvälinenjärjestöä kehotetaan edistämään rahayhteistyötä jäsenilleen neuvonnan ja lainojen myöntämisen perusteella.

Rahaston tavoitteena on varmistaa vakaa valuuttapariteetti. Tätä tarkoitusta varten jäsenv altiot ovat määrittäneet ne kullaksi ja Yhdysv altain dollareiksi ja suostuneet olemaan muuttamatta niitä yli 10 prosentilla ilman rahaston suostumusta ja olemaan poikkeamatta tästä saldosta liiketoimia suoritettaessa yli yhdellä prosentilla.

rahaston perustamis- ja kehityshistoria

iMF pankki
iMF pankki

Vuonna 1944 Bretton Woodsin konferenssissa Yhdysvalloissa 44 maan edustajat päättivät luoda yhtenäisen perustan taloudelliselle yhteistyölle välttääkseen devalvaatiota, jonka seurauksena oli 30-luvun suuri lama. ja myös v altioiden välisen rahoitusjärjestelmän palauttamiseksi sodan jälkeen. Seuraavana vuonna IMF perustettiin konferenssin tulosten perusteella.

Neuvostoliitto osallistui myös aktiivisesti konferenssiin ja allekirjoitti lain järjestön perustamisesta, mutta ei sittemmin ratifioinut sitä eikä osallistunut toimintaan. Mutta 1990-luvulla, Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, Venäjä ja muut maat - entiset neuvostotasavallat liittyivät IMF:ään.

Vuonna 1999 IMF:ään kuului jo 182 maata.

Hallintoelimet, rakenne ja osallistujamaat

YK:n erikoisjärjestön IMF:n päämaja sijaitsee Washingtonissa. Kansainvälisen valuuttarahaston hallintoelin on hallintoneuvosto. Se sisältää kunkin rahaston jäsenmaan varsinaisen johtajan ja sijaisen.

Johtokuntakoostuu 24 johtajasta, jotka edustavat maaryhmiä tai yksittäisiä osallistujamaita. Samaan aikaan toimitusjohtaja on aina eurooppalainen ja hänen ensimmäinen sijaisensa on amerikkalainen.

Pääomapääoma muodostuu v altioiden maksuista. Tällä hetkellä IMF:ään kuuluu 188 maata. Maksettujen kiintiöiden koon perusteella heidän äänensä jakautuvat maiden kesken.

IMF:n tietojen mukaan eniten ääniä on Yhdysvalloilla (17,8 %), Japanilla (6,13 %), Saksalla (5,99 %), Isolla-Britannialla ja Ranskalla (kukin 4,95 %), Saudi-Arabialla (3,22 %) %), Italia (4,18 %) ja Venäjä (2,74 %). Näin ollen Yhdysvallat on suurimman äänimäärän omaavana ainoa maa, jolla on veto-oikeus tärkeimpiin IMF:ssä käsiteltäviin asioihin. Ja monet Euroopan maat (eivät vain he) äänestävät samaa kuin Amerikan Yhdysvallat.

IMF:n tiedot
IMF:n tiedot

rahaston rooli maailmantaloudessa

IMF seuraa jatkuvasti jäsenmaiden rahoitus- ja rahapolitiikkaa sekä talouden tilaa kaikkialla maailmassa. Tätä tarkoitusta varten hallitusten järjestöjen kanssa neuvotellaan vuosittain valuuttakursseista. Toisa alta jäsenv altioiden olisi neuvoteltava rahaston kanssa makrotaloudellisista kysymyksistä.

IMF myöntää lainoja apua tarvitseville maille ja tarjoaa maille lainattuja varoja, joita ne voivat käyttää moniin tarkoituksiin.

Kahdenkymmenen ensimmäisen toimintavuotensa aikana rahasto antoi lainoja pääasiassa kehittyneille maille, mutta sitten toiminta suuntautui uudelleen kehitysmaihin. Se on mielenkiintoistasamoihin aikoihin maailman uuskolonialistinen järjestelmä alkoi muodostua.

Ehdot maille lainan saamiseksi IMF:ltä

IMF-lyhenteen dekoodaus
IMF-lyhenteen dekoodaus

Jotta järjestön jäsenv altiot voivat saada lainaa IMF:ltä, niiden on täytettävä useita poliittisia ja taloudellisia ehtoja.

Tämä suuntaus muodostui 1900-luvun 80-luvulla, ja ajan myötä se vain kiristyy.

IMF-pankki vaatii sellaisten ohjelmien toteuttamista, jotka eivät itse asiassa johda maan poistumiseen kriisistä, vaan investointien supistumiseen, talouskasvun pysähtymiseen ja kansalaisten sosiaalisen tilanteen heikkenemiseen yleisesti.

On huomionarvoista, että vuonna 2007 IMF:n organisaatiossa oli vakava kriisi. Vuoden 2008 maailmantalouden taantuman tulkinta on saattanut finanssianalyytikoiden mukaan olla sen seuraus. Kukaan ei halunnut ottaa lainaa järjestöltä, ja ne maat, jotka saivat ne aikaisemmin, yrittivät maksaa velkansa takaisin etuajassa.

Mutta oli maailmanlaajuinen kriisi, kaikki loksahti paikoilleen ja vielä enemmän. Tämän seurauksena IMF on kolminkertaistanut resurssejaan, ja sillä on vielä suurempi vaikutus maailmantalouteen.

Suositeltava: