Tsimlyanskaya HPP on energiajättiläinen Donissa

2024 Kirjoittaja: Howard Calhoun | [email protected]. Viimeksi muokattu: 2023-12-17 10:26

Tsimlyanskaya HPP, joka on Don-joen ainoa vesivoimalaitos, on samalla Volga-Don-vesiväylän keskeinen osa. Se sijaitsee Rostovin alueella, lähellä Volgodonskin ja Tsimlyanskin kaupunkeja, jotka muodostuivat vain voimalaitoksen ilmestymisen vuoksi. Valokuvat Tsimljanskin vesivoimalasta eivät pysty välittämään aseman rakenteiden suurenmoista mittakaavaa, se kuuluu niihin ihmisen tekemiin esineisiin, jotka sinun on nähtävä henkilökohtaisesti.

Hienon rakentamisen vaiheet

Ensimmäiset ideat vesiväylästä Volgan ja Donin varrella vesivoimalaitoksella ja purjehduskelpoisella säiliöllä laadittiin jo vuosina 1927, 1933 ja 1938, mutta useista syistä hankkeen kehittäminen aloitettiin. vasta vuonna 1944.

Päätös rakentaa Volga-Don-vesiväylä ja siihen kuuluva Tsimljanskin vesivoimala hyväksyttiin Neuvostoliiton hallituksen asetuksella 27. helmikuuta 1948. Rakennus julistettiin välittömästi "kommunismin suureksi rakennustyömaaksi". Aseman oli määrä ottaa käyttöön vuonna 1953.

Kaikki rakentajat eivät kuitenkaan osallistuneet tähän "luomisen juhlaan" omasta tahdostaan. Hankkeesta vastaavaksi nimitettiin sisäministeriö, ja 14. tammikuuta 1949 perustettiin Gulagin Tsimljanskin haara. Vaikka Tsimljanskajan vesivoimalan rakentaminen oli melko hyvin koneistettua, pääosin maanrakennustöihin osallistuneiden vankien määrä nousi 47 000:een. Yhteensä yli 103 000 ihmistä kulki leirin läpi. Vuoden 1949 loppuun asti vangittujen saksalaisten työtä käytettiin laajasti rakennustyömaalla.

Vuonna 1948 valmistelutyö aloitettiin. Tähän sisältyi varasto- ja asuinrakennusten, teiden, louhosten ja väliaikaisen dieselvoimalaitoksen rakentaminen. Samaan aikaan oli meneillään Tsimljanskin vesivoimahankkeen valmistelun viimeinen vaihe, joka päättyi ensi vuoden alussa.

Helmikuun 10. päivänä 1949 aloitettiin ylivuotopadon ja voimalaitoksen rakentaminen. Tsimlyanskaya HPP kasvoi vaikuttavaa vauhtia. Donin sänky tukkeutui 23. syyskuuta 1951, ja jo tammikuussa 1952 säiliömaljan täyttö alkoi.

Samana vuonna 1952 asema alkoi tuottaa sähköä. 6. kesäkuuta 1. vesivoimalaitos käynnistettiin, 19. heinäkuuta 2. vesiyksikkö otettiin käyttöön. Keväällä 1953 otettiin käyttöön 3. ja 4. hydraulinen yksikkö, heinäkuun 22. päivänä v altiokomissio tunnusti Tsimljanskin voimalaitoksen kaupalliseen käyttöön. Asema saatiin vihdoin suunniteltuun kapasiteettiinsa 22. heinäkuuta 1954, jolloin viimeinen, 5. yksikkö tuotti energiaa.

Pikatiedot

Tsimljanskajan voimalaitoksen rakennus,jossa sijaitsee neljällä kiviaineslohkolla varustettu konehuone, joka on yhdistetty kalahissiin ja on kanavatyyppinen rakennelma. Nykyään aseman konehuoneeseen on asennettu 4 pystysuuntaista hydrauliikkayksikköä, jotka on varustettu pyörivälapaturbiineilla. Ne käyttävät generaattoreita, joista 3 on teholtaan 52,5 MW ja yksi 50 MW. Viides 4 MW:n generaattori sisältyy kalahissin suunnitteluun.

Aseman kapasiteetti oli alun perin 164 MW, ja sen tuottivat neljä 40 MW:n hydrauliyksikköä ja 1 kalahissiyksikkö. Vuonna 1981 päättyneen modernisoinnin lopussa päägeneraattoreiden teho nousi 50 MW:iin ja energian kokonaistuotanto 204 MW:iin.

Vuodesta 1997 vuoteen 2012, seuraavan jälleenrakennusvaiheen aikana, aseman vanhentuneet vesivoimalaitokset korvattiin kokonaan uusilla. Tämän seurauksena aseman kapasiteetti kasvoi jälleen, ja nyt Tsimljanskaja HP toimittaa 211,5 MW sähköä avoimen kojeiston koskettimiin. Samoin näiden vuosien aikana vaihdettiin padon portit.

Vesivoimala

Matalapaineisena jokivirtauksena toimivana vesivoimalaitoksena Tsimlyanskaya HPP on pääoman 1. luokkaa. Voimalaitoksen rakennus sisältyy HE-vesivoimalaitoksen painerintamaan. Aseman patojen ylitse kulkee tie ja rautatiekiskot.

Asemarakennuksen, jossa on kalahissi, lisäksi Tsimlyanskyn vesivoimalakompleksi sisältää:

• kaksi vasemmanpuoleista täyttöpatoa, 12 ja 25 metriä korkea;
• oikean rannan tulvasavipato, 35 metriä korkea;
• betoninen valutuspato, 43,6 metriä korkea;
• kaksi kuljetuslukkoa, joissa on ulkoportti, niiden välinen yhdyskanava ja alavirran lähestymiskanava;
• Donin pääkanavan päätyöt;
• Tsimljanskin tekojärvi, 360 kilometriä pitkä ja 40 kilometriä leveä, suurin syvyys 31 metriä.

Tsimljanskin vesivoimalaitoksen töiden aikana louhittiin 29,5 miljoonaa kuutiometriä pehmeää maata ja 869 tuhatta kuutiometriä kivimaata, 46,6 miljoonaa kuutiometriä pehmeää maata ja 910 tuhatta kuutiometriä kiveä. Tsimljanskajan voimalaitoksen tiloihin valssattiin 1 908 000 kuutiometriä betonia ja asennettiin 21 000 tonnia mekanismeja ja metallirakenteita.

Taloudellinen merkitys

Tsimljanskin vesivoimalaitos tuottaa halvan uusiutuvan sähkön lisäksi säännöllistä navigointia ja purjehduskelpoista syvyyttä Donin alajuoksulla. Altaa, joka muodostui joen ongelmalliselle osuudelle, jossa oli halkeamia ja matalaa vettä, mahdollisti suurikapasiteettisten alusten kulkemisen.

Tsimlyanskin tekojärvi ruokkii monia kalastuslaitoksia, kastelukanavia ja -järjestelmiä, tarjoaa vettä yli 750 tuhannen hehtaarin maatalousmaan kasteluun, juomaveden noin 200 tuhannelle ympäröivien kaupunkien asukkaalle ja vesihuollon. Rostovin ydinvoimalaan.

Tsimljanskajan voimalaitoksen padot suojaavat alla olevaa maatalousmaata ja asutuksia kevättulvilta. Tsimljanskin vesivoimalan altaalla on suuri merkitys kalastukselle, josta pyydetään vuosittain jopa 6 000 tonnia arvokasta kalaa.

Ympäristövaikutukset

Tsimljanskin säiliötä täytettäessä veden alle jäi 263,5 tuhatta hehtaaria maata, 164 pientä asutusta ja osa Kalach-on-Donin kaupungista. Se edellytti useiden rautatieosien, tiepenkkien ja viestintälinjojen siirtoa sekä tarvetta rakentaa Chirsky-silta Don-joen yli. Tulvien seurauksena tuhoutui myös tutkijoiden tuskin tutkima Sarkelin linnoituksen arkeologinen kohde.

Tsimljanskajan voimalaitoksen rakentaminen vaikeutti kalojen pääsyä kutualueille, mikä vaikutti negatiivisesti Donin ja Azovinmeren kalavarojen luonnolliseen lisääntymiseen.

Tsimljanskin tekojärven ilmaantuminen lisäsi haihdutushäviöitä, mikä vähensi merkittävästi joen virtaamista Azovinmereen ja johti sen suolapitoisuuden nousuun.